Löysitkö kätevän tai hauskan sovelluksen, joka on kaiken lisäksi ilmainen? Meillä on ikäviä uutisia: täysin ilmaisia sovelluksia on todella vähän, ja jos et maksa sovelluksesta rahalla, maksat siitä luultavasti tiedoillasi. Jatka lukemista ja katso, minkälaisia riskejä ilmaissovelluksissa piilee.
Ilmaisten sovellusten riskit
Kynnys ilmaisen sovelluksen lataamiseen on matala – on helppo ajatella, että sovellusta voi hyvin kokeilla, eikä siinä menetä mitään. Lisäksi monet käyttävät ilmaisia sovelluksia jatkuvasti, eikä niihin liittyviä riskejä tule juuri ajateltua. Mutta kuten sanotaan, ilmaisia lounaita ei ole: sinulle saatetaan tarjota jotain ilmaiseksi, mutta tavalla tai toisella joudut kuitenkin maksamaan saamastasi.
Yleisin ilmaisiin sovelluksiin liittyvä riski koskee yksityisyyttä ja tietosuojaa. Ilmaisia sovelluksia ei ole kehitetty tuomaan iloa maailmaan, vaan niissä on yleensä taustalla tarkoitus kerätä käyttäjien tietoja ja myydä näitä tietoja sitten eteenpäin.
Sovellusten kehittäjät tietävät hyvin, että ilmaiset sovellukset houkuttavat käyttäjiä, ja juuri siksi ilmaissovellukset ovat usein laadukkaita ja toimivia – mitä enemmän käyttäjiä sovelluksella on, sitä enemmän tietoja saadaan kerättyä, ja sitä tuottoisampaa toiminta on.
Myydäänkö tietosi mainostajille?
Millaisia tietoja sovellukset sitten keräävät? Usein käyttäjistä kerätään tietoja, joita voidaan myydä mainostajille. Mainostajia kiinnostavat esimerkiksi tiedot käyttäjän sijainnista ja asuinpaikasta, mutta myös tiedot siitä, mitä käyttäjät verkossa tekevät ja mikä heitä kiinnostaa. Tällaista tietoja keräävät myös lapsille suunnatut sovellukset, kuten viattomilta vaikuttavat pelit.
Kun käyttäjistä kerätään erilaisia tietoja ja niitä yhdistetään, hänestä voidaan luoda profiili, jonka avulla hänelle kohdennetaan mainoksia. Kaiken lisäksi mainoksetkin voivat olla vaarallisia: niissä saattaa piillä esimerkiksi linkki haittaohjelmaan.
Seuraako joku keskustelujasi?
Viestintäsovellukset ovat suosittuja, ja niiden joukossa on salausta käyttäviä ja luotettaviakin sovelluksia. Käyttäjien tietoja voidaan kuitenkin myös kerätä ja myydä ulkopuolisille tahoille mainosten kohdentamista varten. Tietoja hankitaan jopa itse keskusteluista, ja lisäksi tienestejä hankitaan keräämällä käyttäjätietoja.
Autatko tietämättäsi tekoälyn kouluttamisessa?
Käyttäjistä voidaan myös kerätä tietoja, joita käytetään muiden sovellusten kehittämiseen tai tekoälyn kouluttamiseen. Esimerkkinä voidaan mainita huippusuosittu Pokémon Go -peli: pelin kehittänyt yhtiö Niantic ilmoitti, että se ryhtyy keräämään pelaajien tietoja kouluttaakseen omaa tekoälyä. Tarkoituksena on kehittää tekoälymalli, joka tarjoaa maailmasta tarkemman kolmiulotteisen kuvan.
Niantic ei ole ilmoittanut, minkälaisiin tarkoitukseen tekoälymallia saatettaisiin käyttää, mutta se ei ole sulkenut pois mahdollisuutta myydä tekoälymallia valtioille ja armeijoille. Mukavaa peliä pelatessa saatat siis tietämättäsi tukea toimintaa, jota et todellisuudessa haluasi tukea.
Kuka tienaa sosiaalisella medialla?
Tunnetut sosiaalisen median sovellukset ovat toistaiseksi ilmaisia, mutta niitä käyttävän on katsottava mainoksia. Tässä mallissa sovellukset hankkivat runsaasti innokkaita käyttäjiä, joiden päärooli on olla yleisönä sovelluksessa mainostamisesta maksaville yrityksille ja muille tahoille. Käyttäjien toiminnasta on helppo kerätä tietoa, joten mainosten kohdentaminen käy helposti.
Ovatko kaikki ilmaiset sovellukset epäluotettavia?
On hyvä muistaa, että kaikki ilmaiset sovellukset eivät kerää käyttäjien tietoja, eivätkä niiden tarkoitukset ole hämäräperäisiä. Tällaiset sovellukset ovat kuitenkin todennäköisesti joko lahjoitusten varassa hyvään tarkoitukseen kehitettyjä, tai ne ovat hyvin yksinkertaisia.
Sovellukset voivat hankkia varoja myös esimerkiksi näyttämällä käyttäjille mainoksia (joita klikkaamalla voi tosin päätyä vaarallisille sivustoille) tai myymällä maksullista versiota. Saatavilla voi olla myös maksumuurin takana olevaa lisäsisältöä. Varoja voidaan myös hankkia myymällä sovelluksen sisäisiä tuotteita, kuten pelivaluuttaa.
Monet meistä kuitenkin lataavat ilmaisen sovelluksen pohtimatta sen rahoitusmallia, ja se tuo mukanaan merkittäviä riskejä.
5 vinkkiä ilmaisten sovellusten vaarojen välttämiseen
Helpoin tapa välttää ilmaisiin sovelluksiin liittyvät riskit on tietenkin olla lataamatta ilmaisia sovelluksia. Jos kuitenkin olet huomannut kiinnostavan sovelluksen, joka on saatavilla ilmaiseksi, etene varoen alle listattuja vinkkejä noudattaen:
1. Lataa kaikki sovellukset virallisista sovelluskaupoista
Tämä koskee myös maksullisia sovelluksia. Jos näet kiinnostavan mainoksen houkuttelevasta sovelluksesta, älä napsauta linkkiä vaan etsi sovellus sovelluskaupasta.
Ole myös varuillasi sovelluskauppojen suhteen. Kyberturvallisuuskeskus on varoittanut käyttäjiä verkon kauppapaikoilla leviävästä sovelluksesta, jota huijarimyyjät ovat levittäneet ovelalla tavalla. Huijari pyytää myynnissä olevasta tuotteesta kiinnostunutta käyttäjää lataamaan sovelluksen tuotteen toimitusta varten. Huijarin lähettämä linkki sovelluksen lataamiseen vie valesovelluskauppaan, josta uhri lataakin haittaohjelman, jolla rikolliset saavat otettua uhrin puhelimen haltuunsa. Tässä tapauksessa uhreilta on viety niin rahaa kuin arkaluontoisia tietojakin.
2. Tutustu sovellukseen ennen lataamista
Katso sovelluskaupasta sovelluksen kuvaus ja tarkista, mitä siinä kerrotaan sovelluksen keräämistä tiedoista. Käytä myös aikaa sovelluksen tietosuojakäytäntöön perehtymiseen. Jos tietoja ei tarjota läpinäkyvällä tavalla, älä lataa sovellusta. Lue myös arvosteluja ja tee verkkohaku nähdäksesi, liittyykö sovellukseen tietosuojariskejä.
3. Katso, mitä lupia sovellus vaatii
Jos sovellus vaatii pääsyä tietoihin, jotka eivät mitenkään liity sen käyttöön, älä anna lupaa tai poista sovellus. Liian laajat pääsyvaatimukset viittaavat siihen, että sovellus kerää käyttäjästä tietoja.
4. Vältä tilaushuijaukset ja arveluttavat mainokset
Ilmaisissa sovelluksissa voi olla mainoksia, jotka houkuttelevat tuhlaamaan sovelluksen sisäisiin tuotteisiin, kuten pelivaluuttaan. Valuutan todellista hintaa ei kuitenkaan välttämättä kerrota lainkaan, ja käyttäjä saattaa vahingossa tehdä paljon haluamaansa suuremman ostoksen. Tällaisia mainoksia on myös lasten peleissä.
Ole myös varuillasi kertamaksujen ja ilmaiskokeilujen suhteen. Käyttäjä saattaa luulla ryhtyvänsä ilmaiskokeiluun tai tekevänsä kertamaksun, mutta tekeekin toistuvan tilauksen.
5. Satsaa digiturvallisuuteen
Vaarallisten ilmaissovellusten välttäminen on vain yksi osa kattavampaa digiturvallisuutta. Sitä kannattaa parantaa myös teknologian avulla. Yksityisyyttä voi parantaa paitsi suhtautumalla kriittisesti ilmaisiin sovelluksiin myös käyttämällä VPN-palvelua, joka salaa verkkoliikenteen ja suojaa käyttäjän IP-osoitteen – näin mainostajille on saatavilla vähemmän tietoa. VPN:n käyttö on helppoa, ja fiksuinta on hankkia VPN-palvelu, joka tarjoaa esimerkiksi haitallisten mainosten ja vaarallisten latausten eston.
Kuten voit arvata, emme kuitenkaan suosittele ilmaisia turvallisuusvälineitä – nekin saattavat rahoittaa toimintansa tietojasi keräämällä.